Image magazine
“Mä vähän mietin, että pitäiskö meidän puhua vielä rakkaudesta”, Anni Ruuth sanoo.
Se tuntuu pisteeltä iin päälle.
Vaatesuunnittelija Ruuthin toinen haastattelukerta on kestänyt jo miltei kolme tuntia. Iltapäivä haminalaisen omakotitalon aurinkoisella, kukkivalla pihalla on kiitänyt eteenpäin, kun Ruuth on kertonut perhetaustastaan, työstään, ajatuksistaan ja tunteistaan.
Hän on helppo haastateltava. Hän vastaa kysymyksiin avoimesti ja kertoo asioita myös oma-aloitteisesti. Hän tarjoaa lounasta (etätöissä olevan Saku-puolison pyöräyttämää katkarapupastaa) ja anopin keittämää mehua. Hän kehuu haastattelijaa jaksamisesta ja kysyy, tarvitsisiko tämän käydä välillä vessassa. Ja ei kai pihan pergolassa tule liian kylmä?
Toikan tilaksi alkujaan rakennettu talo on peräisin 1800-luvulta. Reilu vuosi sitten siitä tehtiin juttu Glorian koti -lehteen. Siinä kerrotaan, että “vaatesuunnittelija Anni Ruuth muutti miehensä kanssa hurmaavaan hirsitaloon Haminaan ja perusti sen yläkertaan tunnelmallisen kotiateljeen. Koti ja ateljee tuoksuvat ruusulle, näyttävät karkille ja huumaavat kaikki aistit.”
Hieman siirappista, mutta ei teksti oikeastaan kauheasti liioittele.
Anni Ruuth tunnetaan vaatesuunnittelijana erityisesti hää- ja linnanjuhlapuvuista (joita hän on suunnitellut muun muassa Sanna Marinille, Ronja Salmelle ja Mmiisas-nimellä tunnetulle tubettajalle Miisa Grekoville), höyhentopeista ja silkkipannoista – tiivistetysti kaikenlaisesta ihanasta, josta pikkutytöt unelmoivat.
Juuri sellaiselta näyttää myös hänen kotonaan. Brändi ja todellisuus ovat hämmentävällä tavalla yhdenmukaisia. Jokainen yksityiskohta Ruuthin talon sisustuksesta on täydellisesti linjassa hänen yrityksensä tuotteiden ja Instagram-feedin kanssa.
On vaaleanpunaista, valkoista, pellavaa, silkkiä, antiikkia, utuista puuterinsävyä, pitsipeitteitä ja posliinijoutsenia.
Eli kyllä vain, rakkaudesta puhuminen taitaa tässä ympäristössä olla oikeastaan enemmän kuin asianmukaista. Mitä Ruuth siitä haluaisi sanoa?